Cmai, we love you!

Tervehdys kaikki tasalämpöiset toverimme!

(Tämä teksti kirjoitettu lauantaina/sunnuntaina matkalla kohti Chiang Maita)

Ollaan ajelemassa VIP-bussilla kohti Chiang Maita Kamphaeng Phetin kohdalla ja kello on tällä hetkellä 1:12 aamulla/yöllä. Suomessa te vasta harjailette hampaitanne ja kulmakarvojanne enteillen hyviä ja makoisia koko yön kestäviä unia. Tämänhetkisen ajankohdan innoittamana ajattelimme kirjoittaa muutamia vinkkejä niille, jotka aikovat matkustaa pitkiä matkoja bussilla Thaimaassa. Here we go:

1. Kaikissa tapauksissa nukahda AINA ennen takapenkillä istuvaa kuorsaajaa.
2. Jos et nukahda ennen kuorsaajaa, voit yrittää herättää hänet loihtimalla ilmoille teatraalisen yskänkohtauksen. Lopputuloksena saattaa olla se, että saat koko bussin vihat niskoillesi ja kuorsaaja pärisyttää vanhaan malliin.
3. Voit yrittää herättää kuorsaajan heittämällä salakavalasti ja vaivihkaa vettä hänen päälleen. (HUOM! Poliisin silmin sulla on tässä tapauksessa motiivi, mutta ei alibia.)
4. Jos et nukahda ennen kuorsaajaa, laita korvatulpat. Vaarana on kuitenkin se, että heräät Chiang Main sijaan Vietnamista ja ihmettelet, miksei vettä tule Hanoista.
5. Voit myös yrittää leikkiä kuorsaajaa ja tällä leikkipärisytyksellä yrittää herättää hänet. Saat varmaan taas bussin vihat päällesi ja kuorsaaja jatkaa edelleen urakkaansa moottorisahamiehenä rallicrossiradalla.
6. Mikäli haluat laihtua, syö bussin tarjoamat herkkueväät. Ilmainen vinkki! Syö lentoemon tuoma sapuska, pyydä jopa lisää ja ota jälkkäriksi paketti tai pari Imodiumia. Näin ollen voit rauhallisin mielin nukkua (mikäli noudatit kohtaa 1.) ilman että velli valahtaa kesken unien housuun. Voit sitten määränpääsi hotellissa avata hanat ja laihtua 10 kiloa ripuloiden.
7. Edelliseen liittyen, koeta välttää bussin vessoja, ellet halua verensiirtoa kotimaassasi. Voit tosin tehdä sen täälläkin ja luovuttaa samalla vaikka toisen munuaisen, osan maksasta ja ehkäpä jopa kiveksen (koskee vain miehiä).
8. Voit yrittää telepaattisella tasolla vaikuttaa kuorsaajan unen laatuun.
9. Voit aina kirjoittaa blogia :)

Käytiin muuten Tessan ja Enskan kanssa torstaina Khao San Roadilla ja "temppelikierroksella", josta ei oo lapsille eikä oikein muillekaan mitään kerrottavaa. Khao San Roadin "hellomisterit" ja "terveterve" - intianpakistanilaiset huutelijat pistivät veren kiehumaan jo ihan ensimetreillä.

Hyvin ruskettunut mieshenkilö aloitti vuorovaikutuksen kanssani sanoilla: "terveterve, oletko suomi?". Vastasin tähän, että: "ei nyt huvittais puhua Thaimaassa suomea pakistanilaisen räätälin kanssa, joka on opetellut muutaman fraasin rakkaan kotimaani kaunista kieltä." Mies katsoi nappisilmillään minua suoraan silmiin ja sanoi: "Stockmannin laatua Anttilan hintaan!". Vastasin tähän: "Miten ois Mike Tysonin laatua Anttilan hintaan?". Kuinka ollakaan, opeteltujen fraasien takana piili herkkä ja kielitaitoinen mies, joka lähti kuin taikaiskusta heittelemään verkkojaan muille vesille. Khao San Road oli nähty.

Temppelit oli kiinni ja ruoka-aikaan hanakasti kotona ollut mies yritti saada meitä lähtemään kierrokselle toiselle puolen kaupunkia. Hinta laski jännästi 1200:sta bahtista 15 bahtiin ja haistelin palaneen käryä hommassa. Mies läpsi minua kummasti käteen puhuessaan ja suuttui kun emme lähteneet hänen tarjoamalleen luxusmatkalle. Voi olla, että hinta ois ollu sitten se toinen munuainen tai puolikas maksasta. Oli ehkä ihan viisasta, ettei lähetty.

Päivä oli kuitenkin muuten ihan makoisa ja löydettiin monia fantastisbriliantteja paikkoja. Baiyoke oli 306-metrisenä tolppana hieno nähtävyys ja sieltä näki koko Bangkokin. Otin myös kuvan esailevista korealaisista ja yksi heistä antoi pikakurssin digikameran toimintaan. Ois pitäny sanoa, ettei Fuji tee kunnon kameroita, mutta en osannu siinä tilanteessa sanaakaan koreaa. Otin kuvat ja hauskuutin porukkaa englanninkielisillä kuvausaiheisilla letkautuksilla, kuten "Cheese". Kai se on ihan hauska sana muittenkin kuin korealaisten mielestä. Kuvaus oli ilmeisesti success, koska kameran minulle luovuttanut (ja digikuvauksen alkeet neuvonut) herrasmies hymyili kuin Hangon keksi aina minut nähdessään. Tai sitten se on vain heidän kulttuurinsa tapa lievittää tuskaa, jonka joku kokee epäonnistuttuaan. Tiedä häntä.

Sittenpä torstai-iltana nähtävyyksistä väsyneinä palattiin Thaisukolle. Enjalat oli hyvässä uskossa lähdössä kotisuomeen perjantaiyönä, kunnes torstai-iltana n.klo 20.30, Juuso ilmottaa, että tosiaan, kentällä pitäis olla jo puolentoista tunnin päästä. Lento lähti kyllä perjantaina, mutta klo 00.15, eli kentällä pitikin olla jo torstaina. Tittiditiitidii! Onneks sitten Thaimaan lähetti Lehtimäen Tuomo Thaisukolta, lähti Oton kans viemään Enskoja lentokentälle. Ei olla muuten ikinä nähty nopeempaa pakkaussessiota! Vartissa kaikki oli valmiina lähtöön :D

Vieteltiin sitten Juhannusviikonloppu ihan kaksistaan. Käytiin pe Bangkokin keskustassa katsastamassa mellakoitsijoiden mestat ja hankittiin bussiliput la-su yölle Chiang Maihin. Juhannusaattoilta meni Thaisukolla leffan ja märsyjen parissa. Ja kuten kunnon helluntalaisille kuuluu, katsoimme Konffaa netin välityksellä...ja kuuntelimme tietysti kokouksia.

Chiang Main kuulumisia (Kirjoitettu tänään keskiviikkona 30.6.):

Sunnuntaina ennen aamukuutta saavuttiin Chiang Main bussiasemalle (liskojen yö oli takana, kiitos kuorsaajan), josta otettiin Tuk Tuk keskustan suuntaan. Ei jaksettu ruveta tinkaamaan, joten kuski vei meidät riistohintaan uudenkarhealla kolmipyöräisellä (pakoputki hajotti tärykalvot, akselit roikku ja paukku ja kamu ajo kurvit suoriks, ekaa kertaa Ottoakin pelotti.) Cmain keskustaan. Löydettiin onneksemme ensihätään sellanen ihan kiva hotelli, jonne päästiin aamupäiväksi lepäämään ja jossa vietettiin eka yö. Sunnuntaina lähettiin metsästämään hotellia ihan "tositarkoituksella" ja löydettiin sitten ihan mahtava guest house, johon sitten asetuttiin maanantaina ja jossa edelleen viihdytään. Tää on tällanen japanilaisvaikutteisesti sisustettu luukku, jossa on atmosfäärit kohdillaan! Henkilökunta on mukavaa ja aamupala on ainakin kahden aamun jälkeen pysynyt sille tarkoitetussa osoitteessa. Vuokrattiin myös skootteri (riistohintaan!), jolla ollaan huristeltu kaikki päivät. Maanantaina ajeltiin läheisen vuoren huipulle (huudatettiin hana pohjassa kaks päällä mäkiä ylös), jossa päästiin vierailemaan temppelialueella sekä luonnonsuojelupuistossa, ja josta nähtiin Chiang Mai koko komeudessaan. Eilen käytiin tutustumassa Chiang Main eläintarhan eläimiin. Olivat oikein mukavia :D. Otto löysi yllättäen yhteisen sävelen orankien kanssa!

Eilisiltana päästiin sitten nauttimaan Saarnin perheen seurasta ja hyvästä thailaisesta ruuasta. Käytiin siis vierailemassa Oden Thaimaan aikasen koulukaverin Laten luona. Ovat perheineen täällä töissä puolisen vuotta. Lateilla (Saarneilla) oli tappajakani pihassa ja se meinas syödä Oton (jäi varmaan muutama orangin karva paitaan siltä korkeasaaren reissulta). Päästiin kuitenkin jänistä karkuun sisälle ja Ottoa ei enää jännittänyt niin paljon. Noora taas puolestaan on melkonen jäniskuiskaaja, koska rakas märehtijä(?) ei osoittanut viitteitä aggressivisuudesta Nooraa kohtaan. Ehkäpä nähdään Saarneja vielä loppuviikosta...!

Huomenna torstaina onkin sitten ultimaalinen turistipäivä! Vedetään Thailand-paidat, vyötärölaukut sekä mokkasandaalit niskaan ja lähetään opastetulle One Day Super Duper Adventure Trekking ja White Water Rafting in Ultimate Mountain Hilltribe Experience For German And All Other Tourists Including Elephant Riding And Shark Swimming In A Pool Infested By Snakes Brought To You By Thai Speaking Mountain Guides Of Chiang Mai Thailand- tyyppiselle retkelle korelaisten ja muiden ihmisten kanssa. On varmaan jännää.

Näkymä Baiyoke-tornista Bangkokiin...

Yhdessä me tölkki. Käytiin poltettujen tavaratalojen luona..

Löydettiin vihdoin musakauppa! :D

Otto and his new friend Coco! :)

Noora and crocs Lulu and Biffo! ;D Arghs!

View from a viewpoint! :)

Videoita reissusta...

Ridin a tuk tuk in Bangkok...




Ridin a bike in Phuket...

Back in Bangkok baby!

Hei ihmiset!

Viikko on hurahtanut viime päivityksestä, kun ei olla päästy netin äärelle. Snorklaus-reissun jälkeen röllöteltiin vielä muutama päivä Railay-biitsillä. Meidän oli tarkotus käydä vielä yhden iltapäivän venereissulla läheisillä saarilla, että oltais päästy snorklailemaan enemmän, mutta monsuunituulet sotki suunnitelmat. Siispä nautittiin sitten hotellimme rentouttavasta allaselämästä. Hotellilla tavattiin muutamia mukavia israelilaisia nuoria, ja oltiin aika hämmästyneitä siitä (Noora ehkä myös vähän kade), että Israelissa naiset käy jopa 3 vuoden armeijapestin. Esim. yksi likka oli asespesialisti! ;)

Poistuttiin sitten Railay-biitsin aurinkoisilta rannoilta perjantaina aamupäivällä ja matkattiin täyteen ahdetulla minibussilla kohti Phuketia. Busassa tavattiin ja tutustuttiin norjalaiseen pariskuntaan, Oysteniin ja Synneen, joiden kanssa asetuttiin samaan hotelliin Kata-biitsille. Vuokrattiin lauantaina skootterit, jotta päästiin näkemään Phuketin rantoja ja muita maisemia vähän kätevämmin. Niinhän siinä sitten kävi, että Otto napsautti meille sakot, kun paikallinen poliisi piti ratsiaa läheisellä Patongin rannalla, eikä Otolla ollut ajokorttia mukana. Sakko oli 300 bht, mutta Ode sai puhuttua summan 200 bht poliisiasemalla. :D

Kaiken kaikkiaan Phuketista jäi ihan hyvät fiilikset, vaikka oltiin kuultu monilta, että se olis aikamoinen turistirysä. Saatiin me kyllä osaksemme paljon uusia "ystäviä", kuten burmalaisia, intialaisia ja nepalilaisia kauppiaita, jotka tuputtivat millon mitäkin rättiä tai ryysyä kuuluisilla "Hello my friend" tervehdyksillä. Kaikkein pahinta oli suomea puhuvat kauppiaat ja ravintoloitsijat. Eihän me olla tultu toiselle puolelle maapalloa kuuntelemaan kuinka paikalliset taitavat suomen kielen...

Sunnuntaina käytiin sitten pelaamassa vähän minigolfia läheisessä Dino's bar & minigolf -paikassa. Golfaaminen oli hauskaa kunnes Tessa ja Juuso kohtas toisiks viimisellä reiällä parimetrisen käärmeen. Otto oli tietysti heti taskulampun ja kameran kanssa jahtaamassa käärmettä, mutta se ehti luikerrella Tessan kiljahduksesta säikähtäneenä takas pusikkoon Oden harmiksi.

Tultiin sitten toissayönä VIP-bussilla Phuketista Bangkokiin. Matka kesti n.12 tuntia ja vaikka bussissa oli leveet ja mukavat penkit, niin liskojen yöhän se oli. Eilinen päivä oltiin siis hieman väsyjä, mutta Thaisukon kotoisat oltavat sekä talon hengettären Oonin loihtimat herkut auttoivcat meitä taas palautumaan matkauupumuksesta. :) Illalla jaksettiin vielä käydä läheisellä The Mallilla leffassa. Tänään Enskat (=Juuso&Tessa) halus päästä shoppailemaan tuliaiset Bangkokin keskustasta, joten siellä sitten pyörittiin koko iltapäivä. Nähtiin keskustassa myös Oysteniä ja Synneä, jotka viettävät viimeisiä lomapäiviään Bangkokissa.

Ainiin, ja tänään Noora pääsi huristelemaan ekaa kertaa Tuk Tukilla. Meno oli aika maltillista keskustan ruuhkissa, joten eiköhän samaa kyytiä kokeilla vielä jatkossakin. :)

Nyt tsippaillaan pari päivää Bangkokissa, Enskat lähtee perjantaina takasin Suomen lämpöön ja me suunnataan Chiang Main viileisiin atmosfääreihin. Sieltä ois tarkotuksena esailla jotenkin Ko Taolle...

Katottiin Black Eyed Peasin keikkaa 3D:nä.

Milo, the baby elephant.

The biker girls. :D

Tällä mentiin tuhatta ja sataa!
Ps. Äidit älkää huolehtiko, hengissä selvittiin.

Hiring a Tuk Tuk. Öystein is showing his triceps, which he has trained for whole his life!

Leffaherkut.

Tessa, Öystein ja Sunne Tuk Tukissa.

The new hats, us and the Tuk Tuk.

Noora sai ilmaset botoxit!

Terve kaikki aivotoiminnoiltaan nilviaista ylemmat!

Ei sitten paasty eilen reissuun Phi Phille monsuunin aiheuttaman voimakkaan merenkaynnin takia, joten kavimme siella sitten tanaan kun oli aallot vahan maltillisemmat. Ja oli muuten aivan mahtavaa! Vesi oli kirkasta ja taynna kaikkea jannittavaa katseltavaa. Kaytiin Bamboo Islandilla, Phi Phi Lehlla seka Phi Phi Donilla. Kaytiin myos paikassa jossa The Beach elokuvan "the perfect beach" oli. Lahinna siella oli punottavia saksalaisia ja kalpeita korealaisia, joten pikkanen pettymys se oli...maisemat oli kuitenkin tosi hienoja. Valkeeta hiekkaa ja kirkasta vetta...

Paastiin snorklailemaan ihan urakalla ja nahtiin paljon erilaisia kaloja ja koralleja. Nahtiin Nooran kanssa clownfish eli Finding Nemo- leffasta tuttu fisu! Oli veikea ilmestys. Ne vartioivat omaa aluettaan korallien keskella sitkeasti! Isoja kaloja ei juurikaan nahty, mutta muutama n.60 cm punainen meduusa nahtiin. Veneen apumies antoi Otolle ananaksen, jotta poju paasis syottamaan kaloja. Kaikki meni ihan hyvin siihen asti kunnes isompi monni erehty luulemaan Oton sormea ananakseksi...ei mitaan sormi sailyi, mutta kala saikahti pahaa makua. :D

Meduusat oli melko ongelmallisia ja saatiin "stingeja" tosi paljon. Pienet, noin 10-15cm meduusat oli lapinakyvia ja niita oli tosi vaikee havaita. Otto sai n. 10 pistosta ja Nooraa pisti ylahuuleen silleen, etta Nore on nyt Hollywoodtahden nakonen botoxhuulineen. :)

Kuvassa ei taysin ilmene todellinen ylahuulen turvotus.

Tanaan kaytiin kattomassa uutta hotellia jossa on parvekkeet ja pelit ja vehkeet. Ja viela hyvat nakymat! Irtaudutaan huomenna tamanhetkisesta bungalowista sinne hyvin mielin. Tanhetkisen majapaikan isanta on sen verran kova kenraali etta en tiia paastaanko ihan helpolla lahtemaan.

Pusuja ja haleja kaikille tasapuolisesti!

Tuk-Tuk-Tukkeee! Bongattiin talon seinustalta viime yona tama veikea veijari! Imukupit jaa ihoon kiinni ja toi pystyy puremaan peukalon irti (nain legenda kertoo :D). Lisko on siis tukkee.

Toissailtainen picnic!

BTW! Meita luultiin tanaan ruotsalaisiksi....mitahan siita sitten ajattelisi.

Paratiisisaari loydetty!

Paivien paivaa arvon ihmiset ja muutkin lukutaitoiset!

Valitamme sita etta skandinaaviset nappulat puuttuvat nappaimistosta ja nain ollen joudumme "huonolla suomella" saveltamaan blogia. Koetamme kayttaa mahdollisimman vahan sanoja jotka sisaltavat naita kirjaimia. Siispa asijaan...

Seikkailimme tiemme Suvarnabhumin lentokentalle josta lensimme Krabi Towniin. Lentokoneessa Juuso jutteli Eric Claptonin (ainakin melkein) kanssa ja oli tasta aivan mehuissaan. Paastiin perille hengissa joten plussan puolella ollaan. Krabilla sitten odottikin "Hello mistaa" ja "taxii"- tyyppisia huutelijoita jotka huuhtelivat idyllisen ensikosketuksen mallikkaasti hikisilta hartioiltamme pois. Taksikuski ei muka tienny mihin mennaan ja pysahtyi Krabi Townin satamaan kysymaan "neuvoa". Satamassa oli kuitenkin tarjolla hotellia ja edullisia kyyteja lahisaarille, joten karttani ei kiinnostanut naita neuvojia. Kuin taikaiskusta kuski sitten osas karttaa nakematta ajaa perille ja paastiin Krabin ghettoon. Majapaikkana oli KR Mansion ja en voi muuta kuin epasuositella paikkaa kaikille ko. paikassa matkaaville. Oli melkonen "shithole".
Mina (Otto) sairastuin viela vahan yolla kun peitto oli liian ohut ja ilmastointi kovalla. Ei voi mitaan...niin ja sitten kavimme katsastamassa ylakerran baarin ja hiuksiaan hiveleva ladyboy katseli Ottoa ehka vahan liian kauan...Noora oli jarkyttynyt kaikesta tasta. :D

Seuraavana aamuna kokosimme itsemme ja kerasimme hermojemme rippeet likaisen hotellihuoneemme lattialta. Odotimme innolla sita, etta paasisimme tutustumaan hieman hehkeampiin kohteisiin. Kopoteltiin lavataksilla Ao Nangiin ja jokainen sai varmasti vuosittaisen annoksen dieselin pakokaasuja. Maisemat alkoivat olla mahtavia ja Ao Nangissa tuntui silta etta nyt alkaa LOMA! Ostettiin kaikki pakollinen (sandaalit, pyyhkeet, rantamatto, pilatesvideo, sombrerot, aloeveravoidetta, nahkatakit ja uikkarit) ja sippailtiin long tail boatilla railay-biitsille!

Aivan mahtava paikka! Just sellanen mita Aurinkomatkojen mainokset yrittavat ihmisille myyda. Valkosta hiekkaa, kirkasta vetta ja ruskettuneita saksalaisia ja britteja pelaamassa krikettia. Noei...mutta melkein kuten elokuvasta The Beach! Kaikki on taalla melko kallista mutta onneksi on low season niin paastaan vahan halvemmalla. Hotelli maksaa 1000bht yolta ja huoneet on tosi isoja ja mukavia. Asutaan Bungaloweissa Enskojen kanssa ja hotellilla on oma uima-allas!

Huomenna lahetaan Phi Phille sukeltelemaan ja katsastamaan paikat. Jos siella on hienoa niin saattaapi olla etta lahetaan sinne muutamaksi paivaksi...ohessa muutama kuva, ne ehka puhuvat puolestaan. Elkaa uuvuttako itteenne siella Suomen helteessa :D

Kuumat Kulhomaet lavataksin kyydissa maistelemassa dieselin sulotuoksuja! (Huomio Oton uusi muhkea kello (3euroa).)

Reppureissaajien invaasio railay-biitsille! Seuraavaksi lahettiin ettimaan ultimaalista lohoilyparatiisia. Ei ollu muuten paikalliset alkuasukkaat ennen nahneet noin valkosia ihmisia... ;)

Laskuvesi bungalowimme edustalta...ihan hyva.

Sunset today @ Phranang Beach, it was amazing!

Bangkok on jo nähty, lähdemme etelään!

Hei kaikki ystävät siellä napapiirin alapuolella!

Täällä on edelleen kaikki hyvin, emme pode ripulia emmekä henkistä pahoinvointia siitä, että olemme matkalla kaakkois-Aasian helmessä. Juuso ja Tea ovat suorittaneet aklimatoitumisen alkeet ja hikeä pukkaa enää paikkoihin, joihin aurinko ei paista. Allekirjoittanut puolestaan hikoilee edelleen paljon...Nooralla ei samaa ongelmaa ole, mutta se onkin tyttö.

Koskisen perhe lähtee tänään lennolla Suomeen ja me puolestaaan suuntaamme kohti Suvarnabhumia tarkoituksenamme lentää Krabille. Ostetiin eilen liput (2800bht/kpl) ja varattiin hotellista huoneet (650bht/huone) joten Krabi Cityssä meitä odottaa arvaamaton yllärimajoitus.

Taksi tulee puolen tunnin päästä pihaan ja pitää lopettaa...ei oteta läppäriä mukaan etelään joten saa nähdä millon seuraavaksi morsetetaan...muutama kuva ohessa...

Ode ja Nore in front of Thaisuko, menossa talaatille!

Elektrikal safety! Yes mistöö in Thailään we have this in kontrool na khap!

Täällä koitetaan kovasti rakentaa yhteishenkeä...(VINKKI: käännä monitoria)

Sand Tiger Shark! Oli melkosia fisuja, käytiin Juuson ja Tessan kanssa Ocean Worldissa.

Tessa, Noora ja Juuso Siam Paragonilla!

In the city

Moroo kaikki ihmiset ja ihmistä muistuttavat!

Täällä ei oo merkkiäkään jet lagista, eikä turistiripulikaan ole vielä iskenyt! Koputellaanpa siis puita. Thaisukolla on ollut mahtavaa olla ja paikka alkaa tuntua Noorastakin kodilta! Ruoho tuoksuu samalta, kuumuus on entisensä ja samat puntit on edelleen odottamassa nostajaansa. Pakko oli tänään käydä repimässä penkkiä...ei mene näköjään lähempänä päiväntasaajaa yhtään enempää kun Suomessa...itse asiassa oli vaikempaa. Ja sana "hikoilu" sai aivan uuden merkityksen! 35+ ja siinä sitten urheillaan...uu mama!




Tänään lähettiin tutustumaan Krung Thepiin eli Bangkokiin! Otettiin koulun läheltä taksi ja mies ajeli aivan reikä päässä...ja Noora ja Hanna istu takapenkillä ilman turvavöitä (paluumatkalla tytöt löys uuden harrastuksen ja kaiveli turvavöitä penkkien välistä). Siitä selvittiin ja muuten taksit toimivat täällä näemmä kaasulla...ja ne tankataan moottoritilan kautta...


Aloitettiin ostokset MBK:lta! On muuten mesta paikka! Lähti mukaan digikameraa, Deuterin "aitoa" reppua ja vaatteita sekä paljon muuta mukavaa, ostettiin myös Happy pre-paid liittymät niin voidaan höpistä hölmöjä juttuja keskenämme. Syötiin KFC:lla ja käytiin jäätelöllä Swenssenssillä. Tämän kaiken lisäksi näimme XXL-kokoisen ladyboyn. Olisimme ehkä mieluummin olleet näkemättä! :D Hahahahaha, noei.

Jatkoimme Pratu Namille ja kävimme Fashion Mallissa ja meikäläisellä (Otto) loppu siinä vaiheessa turnauskestävyys. Miten voi yhessä kaupungissa olla niin paljon jonninjoutavia rättejä? Päivä oli kuitenkin success!

Illalla vedettiin vähän nuudelia ja tsekkailtiin mahtavaa ukonilmaa parvekkeelta...huomenna The Mallille tsekkaamaan mestat! Hier aar sam foutous...na khap!

Tässä vähän sceneryä Bangkokista.

Otto Swenssenssillä, skigge bööy!

Noora ja "Shopping frenzy!"

Me.

Tässä videossa harrastepoliisi puhaltaa pilliin ja räikkä soi.

Kohti Bangkokia

Aloha kaikki kirjanoppineet. Odotellaan Nooran kanssa lentoa portin 38 luona. Airbussi jöpöttää tuolla ikkunan toisella puolella ja tuhkaa näyttää tippuvan vieläkin turbiineista. No ei mitään, huoltomies oranssissa liivissä sanoi murtaen intiaksi että kaikki on kunnossa. :)

Äiti pääsi myös Parkkihallista 3 pois, joten voiton puolella ollaan. Kiitti vaan mamille kahveista ja kyydistä kentälle. Pikkasen jännittää mutta on toisaalta aivan mahtavaa! Noora ei pysy housuissaan, liekö lihonut? (Hahhahhaa, hohhohhoo.) Ilta-aurinko laskeutuu terminaalien ylle ja Helsinki-Vantaa hiljentyy yöhön. Mutta me ei. Kohta vedetään lentokoneessa "ruokaa" ja "kahvia" ja sitten juostaan "tarpeilla" koko liskojen yö. Unta tuskin on tiedossakaan...leffat kuitenkin pyörii joten mahtavata. Toivottavasti näyttävät "Parhaat lentokatastrofit koskaan III", jotta lentotunnelma olisi huipussaan.

Noora pelkää trombeja, jotka lennon aikana syntyvät jalkoihin ja poksauttavat verisuonet. Tämän seurauksena Noora pukeutui kokovartalosukkaan, niin että vain korvannipukat näkyvät. Myyjätäti sano eilen Sokoksella että jalkoja pitää pitää ylhäällä ennen lentoa niin Noora sitten pojotti viime yön päällään seisoen. Aamupalan syönnistä ei tullu mitään...ainiin ja kukaan ei oo varastanu meidän henkilöllisyyksiä kun laitettiin passit purkkapusseihin. Ei saa kuulemma skannattua sirua...pitää vaan olla ruuan jälkeen varovainen ettei vedä passporttia parempiin suihin. Ois siinä suurlähetystössä selittämistä..."söin passini".

Kumpikaan meistä ei oo nukkunu viime yönä juurikaan kun pier...jännitti. Ja sitähän ei tästä tekstistä huomaa. Juhlallisesti vakuutamme että juttujen taso nousee sitä mukaan kun matkapäiviä tulee lisää! Pysykää hermolla...

Suukoin,
Otto ja Noora